Pienyrittäjänä ja vieläpä kulttuurialan edustajana on tässä kohtaa otettava lakki nöyrästi käteen: kiitos, ihmiset!
Kun koronaepidemia vuosi sitten saapui Suomeen, oletin nosteessa olevan maalarintaipaleeni tyssäävän seinään (hih). Irtisanoin lehtitilaukset, kuntosalijäsenyyden ja suoratoistopalveluiden sopimukset.
Huhtikuun mittaisen hiljaisuuden jälkeen sähköposti alkoi kuitenkin vilkkua ja puhelin soida. Kävi niin, että ihmiset kyllästyivät kotikaranteenissa seiniinsä, ja ihmeellisen moni otti yhteyttä minuun. Myös Helsingin Sanomien haastattelu auttoi tietenkin kovasti.

Tuntuu idioottimaiselta sanoa tällaista ääneen, mutta idioottimaista olisi myös valehdella: koronaviruspandemiasta seuranneet matkustusrajoitteet ja lisääntynyt kotona oleminen ovat ilman muuta hyödyttäneet minua.

Näin ollen tilauskirjani näyttäisi nytkin hyvin täydeltä, jos minulla sellainen olisi. Jopa siinä määrin, että jonoa on puolisen vuotta – käytännössä pystyn lomat huomioiden tekemään uusia, tämän päivityksen jälkeen saapuvia toimeksiantoja aikaisintaan ensi syyskuussa (2021). Mikä ei tietenkään tarkoita, ettenkö ottaisi töitä mielelläni vastaan. Kyllä otan! Aiemmin näillä sivuilla repostelemani neljän päivän toimitusaika vain ei ole tässä tilanteessa enää mitenkään realistinen. Toivottavasti jaksatte odottaa!
Entisenä pölynimurikauppiaana lisään vielä: kannattaa ottaa pian yhteyttä, jos haluaa jonon hännille. Häntä kun on kuin valtion velka – se kasvaa vääjäämättä.

Noin muuten tulossa on kaikenlaisia mielenkiintoisia projekteja, joista kerron lisää myöhemmin. Yksi virstanpylväs on sekin, että ensi heinäkuussa minun olisi tarkoitus pitää näyttely Jyväskylän yläkaupungilla baari Vakiopaineessa. Tämä tietenkin edellyttää, että baari saa olla auki.
Sitä jännittäesä kaikille menneille ja tuleville asiakkaille: kiitos kiitos kiitos.